Kansainväliset lapsikaappaukset koskettavat Suomessa kymmeniä lapsia vuosittain

Lapsikaappaus koskettaa Suomessa vuosittain 30-50 lasta. Kansainvälisellä lapsikaappauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta pois vakinaisesta asuinmaastaan tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Lapsikaappaus on aina rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Erityisesti loma-ajat altistavat kaappauksille.

Suomesta kaapataan lapsia ulkomaille, mutta myös Suomeen kaapataan lapsia. Kaapatut Lapset ry tukee kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia. Järjestö tekee käytännönläheistä työtä.

– Me neuvomme, mihin viranomaisiin otetaan yhteyttä. Annamme myös vertaistukea, mukana on paljon vapaaehtoisia, jotka auttavat, Kaapatut Lapset ry:n puheenjohtaja Minna Husu kertoo AlfaTV Uutisille.

Yhdistyksen vapaaehtoiset puhelinpäivystäjät ovat tavoiteltavissa esimerkiksi viikonlopun aikana tilanteissa, jotka eivät voi odottaa viikonlopun yli.

Huoltajuuskiista usein lapsikaappauksen taustalla

Kansanvälisissä lapsikaappauksissa on tavallisesti kyse huoltajuuskiistasta. Varsinkin silloin, kun puolisot ovat eri maiden kansalaisia, lasten huoltajuusjärjestelyistä sopimiseen on järjestön mukaan syytä kiinnittää avioerotilanteessa erityistä huomiota. Husu painottaa, että lapsen voi kaapata kumpi tahansa lapsen vanhemmista.

– Suomesta kaapataan tällä hetkellä eniten lapsia Ruotsiin, Viroon Espanjaan ja Irakiin, Husu sanoo.

Husu korostaa, että niissä tilanteissa, joissa lapsen molemmat vanhemmat ovat maahanmuuttajia, he eivät välttämättä tunne Suomen lainsäädäntöä tai osaa kunnolla suomen kieltä. Vanhemmat eivät esimerkiksi tiedä, että heillä ei ole oikeutta viedä, vaikkapa avioerotilanteessa Suomessa pysyvästi asuneita lapsiaan tai Suomen kansalaisuuden saaneita jälkeläisiään, vanhemman synnyinmaahan ilman toisen vanhemman lupaa.

Moni kantasuomalainen taas ajautuu huoltajuuskiistoihin perheen muutettua ulkomaille. Tilanteet mutkistuvat, kun toinen vanhempi tahtookin erota ja muuttaa takaisin kotimaahan tai johonkin muuhun maahan.

Lisää lapsikaappauksia Ukrainan sodan hedelmänä?

Ukrainan sota ei ole Husun mukaan toistaiseksi heijastunut järjestön toimintaan.

– Mutta sitten kun sota loppuu, silloin se varmaan näkyy meillä kaikkein eniten. Silloin voi tulla huoltajuuskiistoja, kun isät haluavat perheensä takaisin, Husu pohtii